SOMETHING I'D NEVER DO

Olin viikonloppun tuttujen farmilla ja tein yhden lypsyvuoron. Niillä on joku kolmisensataa lypsylehmää ja pari tuntia laitoin lypsykoneita paikoilleen ja hätyyttelin lehmiä. Niin absurdia kun täällä ihan valittamatta puurran käsivarsia myöten lehmänpaskassa, kun Suomessa en menis lähellekkään lehmäfarmia.
Oli kyllä hyvin sottainen kokemus ja mun paita on pysyvästi pilalla mutta taas kerran hyvin opettavainen. En tiennyt että lehmien lypsy on niin rankkaa ja epämiellyttävää. Niiden lehmien takamukset on molemmilla puolilla siinä ihan naaman päällä ja jos lehmä päättää, että nyt pitää hoitaa tarpeet niin käy vähän huonosti. Piti kokoajan olla varuillaan, ettei saa eritteitä päällensä. Ne lehmät myös potki ja se haju on ihan kauhea.

Arvostan hyvin paljon enemmä maanviljeliöiden työtä. En pystyisi todellakaan tekemään tuota jopa kahdesti päivässä.
Kaikkien pitäisi päästä kokeilemaan mistä ruoka ja maito sun pöytään oikeasti tulee.
Nyt on jo lehmien lypsy ja lampaiden keritseminen kokeiltu ja olen niin ylpeä itsestäni kun laitan itseni aina uudestaan ja uudestaan epämiellyttäviin tilanteisiin.

Nam

Roosa paskaliejussa

Mulla oli sotkuisuudesta huolimatta tosi ihana viikonloppu ja alkuviikko!

Uuden-Seelannin niin ihana ruokakulttuuri

Kun pääsin kotiin sunnuntaina, mä toimin babysitterinä hostien lapsenlapselle ja tapettiin yhdessä valtava hämähäkki ja katottiin leffaa ja syötiin karkkia. Koska oon cool babysitter eikö vaan?
Hän teki myös mun hiukset, kynnet ja meikin. Olin niin upea.