NEW EXPERIENCES

Oon ollu nyt yli kuukauden täällä, ja oon kokenu kyllä kaikenlaista.Sitä ei osaa ajatella etukäteen, miltä tuntuu kun on saapunut ihan yksin maailman toiselle puolelle. Kaikki puhuu oudosti, väsyttää ja päässä pyörii vain yksi ajatus: 'mitä helvettiä mä teen täällä?'

Ensimmäinen viikko oli aika kauhea, mutta siitä se on lähtenyt parantumaan.
Joka päivä huomaa kun ymmärtää aina vaan paremmin eikä takeltele joka kerta kun avaa suunsa. Oppii tuntemaan nimiä ja kasvoja. Tuntee paikat, eikä enää tarvitse google mapsia kun lähtee kaupungille. Salilla on samat naamat ja ryhmäliikuntatuntien ohjaaja tunnistaa.

Ennen kaikkea tää vuosi on omalta mukavuusalueelta poistumista ja siitä oppimista. 
Kun jääkaapissa ei olekkaan sitä mitä sä oot tottunut syömään ja autotkin kulkee väärään suuntaan, ei siinä voi ruveta mököttämään ja varaamaan lentolippuja takasin kodin turvaan.
Kun lähtee seikkailemaan tutun ympäristön ulkopuolelle alkaa ymmärtämään, että
maailma toimii niin monella muullakin tavalla kun sillä yhdellä tutulla. Jossain vaiheessa alkaa ajattelemaan, että ne autotkaan eivät enää kulje väärään suuntaan. On vain kaksi eri tapaa hoitaa sama asia.

Oon nähnyt ihan törkeän hienoja maisemia, oppinut maorien tervehdyksen, silittänyt laamoja ja nähnyt lampaita. PALJON lampaita.

vähän niitä lampaita... koulun pihalla

Osaan käyttää jo 'wee', 'heaps' ja tiiän mistä puhutaan jos joku sanoo jandals, te atau tai kia ora.
Oon kirjottanut elokuva-analyysiä ja oppinut käyttämään englantia kaikessa mitä teen. Oon pitänyt ääneen tunnin aloitusrukouksen ja oon piirtänyt pitkästä aikaa paljon. 
Oon opetellut vaihtamaan rengasta pyörään, sahannut palasia mun ukulelea varten ja saanu paljon uusia kavereita. Oon ottanu satoja kuvia ja kirjottanut blogia.
Oon saanut surffilaudasta päähäni, oppinut arvostamaan pieniä asioita ja myös mokaillut urakalla. Kuullut väärin, ollut väärässä paikassa ja tuntenut oloni yksinäisemmältä kun koskaan.

kokkaustaidotkin elpyy home economicsissa

kyllä siitä vielä ukulele tulee

osaan jo tehä katolilaisen ristinmerkin wuhuu

päivän pelastaa parhaiten paketti kotoa

Oon tehny kuukaudessa enemmän kun yleensä tekee vuodessa. 
Vaikka vaihtarin elämä ja elämä ylipäätään on aina välillä tosi raskasta, jokainen hetki on tärkeä. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä mitä vain ikinä keksii. Jokaisesta asiasta pääsee yli ja varmasti oppii jotain.
Oon tosi kiitollinen siitä, että oon täällä. Mikään ei voi korvata näitä kokemuksia ja kasvua, mikä täällä väistämättä tapahtuu. Kymmesosa takana, yhdeksän edessä!